lauantai 2. maaliskuuta 2013

Rikkaus on köyhien selkänahasta revitty?

Olen monessa blogissa käsitellyt sitä kuinka matkaillessa oppii uusia asioita ja avartaa omaa maailmankuvaansa. Se on yksi matkailun antoisampia puolia.
Toisaalta se on kaksiteräinen miekka tai mitali jossa on kaksi puolta joista toista ei aina haluaisi nähdäkään.

Mitä tarkoitan?

Maailmassa on paljon eriarvoisuutta, tosiasia jota tuskin kukaan kiistää. Miten se liittyy matkailuun?

Matkustaessa eri maihin ja kulttuureihin tutustuu asioihin joita ei ole tiennyt ja toisaalta jotkut asiat tajuaa kunnolla vasta nähtyään ja koettuaan ne.

Minulla on ollut muutamia tämänkaltaisia kokemuksia.

Vuosia sitten olin matkalla Bulgariassa, ihan perinteisellä valmismatkalla, mutta päätimme lähteä tutustumaan läheiseen Varnan kaupunkiin. Tuossa kaupungissa kävellessä huomasin kuinka pienelle alueelle turismi tuo vaurautta. Näin paljon köyhyyttä ja kurjuutta. Turistina asialle ei juuri mitään voi ja muistan kuinka ensimmäisen kerran koin ymmärtäneeni miten eriarvoisia olemme tässä maailmassa lentokoneen noustessa ilmaan ja katsoessani alla näkyvää Varnan kaupunkia. Mietin silloin kuinka outoa tai jotain sellaista oli nähdä se kurjuus ja sen jälkeen lentokone vie pois ja tuo tänne yltäkylläisyyteen.

Toinen vastaava kokemus sattui pari vuotta sitten Aasiassa. Matkatoverini sairastui ja jäi hotelliin lepäämään minun lähtiessä paikallisille markkinoille. Tuo kohde ei ollut erityisen suuri turistikohde joten markkinat oli suunnattu paikallisille. Siellä oli monenlaista kojua ja myyjää. Yhden pienen myyntipisteen kohdalla pysähdyin ja tutustuin tarkemmin. Nuori, ehkä noin 15 vuotias, tyttö paistoi pallogrillissä jauhelihapihvejä joista hän valmisti hampurilaisia. Niitä hän myi 25 sentin hintaan ja kauppa ei oikein näyttänyt käyvän.
Katsoessani kojua minua hävetti eriarvoisuutemme. Minä kävelen siinä kamera kaulassa ja taskussa enemmän rahaa kuin tyttö varmaan kuukaudessa ansaitsee. Olisin halunnut tukea tytön bisnestä, mutta en uskaltanut syödä noita hampurilaisia. Vieläkin harmittaa se etten ostanut muutamaa ja heittänyt vaikka nurkan takana roskiin.

Eriarvoisuus on asia mikä harmitttaa eniten jos on se joka ei hyödy siitä, me länsimaissa asuvat olemme pääasiassa niitä jotka hyötyvät siitä. Silti se harmittaa ainakin minua.

Maailmassa on suurimmassa osassa selkeästi ero menestyvien ja muiden välillä. Meilläkin puhutaan paljon eriarvoisuuden lisääntymisestä. Niin varmasti käy, mutta täällä erot eivät ole sitä luokkaa kuin ovat monessa muussa maassa. Ikävä tosiasia on otsikossakin mainittu "Rikkaus on köyhien selkänahasta revitty". Niin se vaan on ja eriarvoisuus on se millä vauraus on pienelle osalle maailman ihmistä taattu.

Kovin synkäksi meni tämä blogi. Tarkoitus ei ollut masentaa. Itselläni on varmuus ettei näin tule aina olemaan, mutta siitä huolimatta nykyinen tilanne vaivaa välillä.

Nauttikaa kevään tulosta ja kiitos kun luette näitä vuodatuksiani! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti