Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Tyypillisimmät säähän vaikuttavat tekijät ovat lämpötila, tuuli, pilvet, sateet ja lumen
sataminen. Sään liikkeelle paneva energianlähde on Auringosta tuleva
säteily, ja siihen vaikuttavat myös maanpinnan ominaisuudet kuten
vuoristot ja vesistöt.
Kuivakka alku blogille? Tuo on suora lainaus Wikipediasta ja kieltämättä äkkiä lukemalla vaikuttaa aika tylsälle aiheelle. Jokainen meistä silti tietää ettei sää ole lainkaan tylsä aihe. Mikään muu ei saa suomalaista harrastamaan small talkia yhtä paljon kuin sää ja ennenkaikkea sen vaihtelu. Kaksi toisilleen tuntematonta suomalaista voivat käyttää tavatessaan pitkän tovin käyttää keskusteluun säästä. Muista aiheista ei yleensä kovin vapautuneesti puhuta tuntemattomien kanssa.
Silloin kun sää on aikaan nähden poikkeava keskusteluun tulee aivan uusia sävyjä, sävyjä on silloin enemmän kuin on Tikkurilan värikartassa. Tämä kesä on ollut oikein oivallinen säästä käytäviin keskusteluihin. Viikonloppuna alkanut helle palautti monelle uskon kesään. Kesän alku on käytetty lähes kokonaan huonon sään kuvailuun. Kysymykseen "Miten loma?" vastataan tänä kesänä kuin jokaisena edellisenäkin kesänä : "No,ihan hyvin. Kelit olivat hyvät/huonot tms". Kysymykseen kuuluu vastata aina liittäen kommentin säästä mukaan. Huvittuneena olen itsestänikin pannut merkille, että liitän muiden tavoin vastaukseen loman sujumisesta kommentin loman aikana olleesta säästä. Asia joka on sinänsä minun loman kannalta toisarvoinen. Lomani onnistumiseen sää ei paljoa vaikuta, mutta silti sitä kommentoin tottuneesti.
Miksi meille sää on niin merkittävä? Niin merkittävä, että talviselta etelän matkalta ei mahdollisena sadepäivänä oteta lainkaan kuvia tai sadepäivien määrää ei mielellään kerrota kysyjille matkan jälkeen. Johtuuko se siitä mitä luin joskus meteorologi Juha Förhin sääblogista "Suomi on kylmä maa jossa helle on harvinainen poikkeus". Niinhän se oikeasti on ja lieneekö siinä syy miksi me olemme niin kiinnostuneita säästä. Odotammeko siksi kesää vuodenvaihteesta lähtien toivoen jälleen kerran tulevan sellaisen lapsuuden intiaanikesän? En muuten usko kesien paljoa nykyisistä poikenneen lapsuudessakaan. Taitaa olla niin, että lapsi kokee asiat eritavoin ja kai se kuuluisa aika kultaa muistot omalla lehtikullallaan.
Itse olen kokenut kovat hellejaksot lähinnä ahdistaviksi. Allekirjoitan kirjailija Juha Vuorisen ajatuksen siitä kuinka Suomen ilmasto on siitä hyvä, että täällä voi pukeutumisella hallita omaa lämpötilaansa. Monissa kuumissa maissa ulkona on tukahduttavan kuuma ja pukeutumalla sitä ei kauheastti voi lievittää. Se ei ole kivaa. Singaporessa tämän kongreettisesti huomasin kun lomamatkan viimeisenä päivänä ajattelimme nauttia kylmät juomat rantabaarin aurinkoisella terassilla. Siitä ei tullut mitään vaan oli pakko paeta varjon alle ja alkaa nopeasti etsiä jostain ilmastoitua tilaa.
Ei nyt kuitenkaan tuomita koko sääaihetta. On se saanut tuppisuu suomalaiset puhumaan ventovieraille ja jotkut blogin kirjoittajat kirjoittamaan siitä.
On se kuitenkin ilmoja pidellyt!
Kuivakka alku blogille? Tuo on suora lainaus Wikipediasta ja kieltämättä äkkiä lukemalla vaikuttaa aika tylsälle aiheelle. Jokainen meistä silti tietää ettei sää ole lainkaan tylsä aihe. Mikään muu ei saa suomalaista harrastamaan small talkia yhtä paljon kuin sää ja ennenkaikkea sen vaihtelu. Kaksi toisilleen tuntematonta suomalaista voivat käyttää tavatessaan pitkän tovin käyttää keskusteluun säästä. Muista aiheista ei yleensä kovin vapautuneesti puhuta tuntemattomien kanssa.
 |
| Kölnissä puhkesi kesäkuussa ukkosmyrsky |
Silloin kun sää on aikaan nähden poikkeava keskusteluun tulee aivan uusia sävyjä, sävyjä on silloin enemmän kuin on Tikkurilan värikartassa. Tämä kesä on ollut oikein oivallinen säästä käytäviin keskusteluihin. Viikonloppuna alkanut helle palautti monelle uskon kesään. Kesän alku on käytetty lähes kokonaan huonon sään kuvailuun. Kysymykseen "Miten loma?" vastataan tänä kesänä kuin jokaisena edellisenäkin kesänä : "No,ihan hyvin. Kelit olivat hyvät/huonot tms". Kysymykseen kuuluu vastata aina liittäen kommentin säästä mukaan. Huvittuneena olen itsestänikin pannut merkille, että liitän muiden tavoin vastaukseen loman sujumisesta kommentin loman aikana olleesta säästä. Asia joka on sinänsä minun loman kannalta toisarvoinen. Lomani onnistumiseen sää ei paljoa vaikuta, mutta silti sitä kommentoin tottuneesti.
Miksi meille sää on niin merkittävä? Niin merkittävä, että talviselta etelän matkalta ei mahdollisena sadepäivänä oteta lainkaan kuvia tai sadepäivien määrää ei mielellään kerrota kysyjille matkan jälkeen. Johtuuko se siitä mitä luin joskus meteorologi Juha Förhin sääblogista "Suomi on kylmä maa jossa helle on harvinainen poikkeus". Niinhän se oikeasti on ja lieneekö siinä syy miksi me olemme niin kiinnostuneita säästä. Odotammeko siksi kesää vuodenvaihteesta lähtien toivoen jälleen kerran tulevan sellaisen lapsuuden intiaanikesän? En muuten usko kesien paljoa nykyisistä poikenneen lapsuudessakaan. Taitaa olla niin, että lapsi kokee asiat eritavoin ja kai se kuuluisa aika kultaa muistot omalla lehtikullallaan.
Itse olen kokenut kovat hellejaksot lähinnä ahdistaviksi. Allekirjoitan kirjailija Juha Vuorisen ajatuksen siitä kuinka Suomen ilmasto on siitä hyvä, että täällä voi pukeutumisella hallita omaa lämpötilaansa. Monissa kuumissa maissa ulkona on tukahduttavan kuuma ja pukeutumalla sitä ei kauheastti voi lievittää. Se ei ole kivaa. Singaporessa tämän kongreettisesti huomasin kun lomamatkan viimeisenä päivänä ajattelimme nauttia kylmät juomat rantabaarin aurinkoisella terassilla. Siitä ei tullut mitään vaan oli pakko paeta varjon alle ja alkaa nopeasti etsiä jostain ilmastoitua tilaa.
Ei nyt kuitenkaan tuomita koko sääaihetta. On se saanut tuppisuu suomalaiset puhumaan ventovieraille ja jotkut blogin kirjoittajat kirjoittamaan siitä.
On se kuitenkin ilmoja pidellyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti