lauantai 21. helmikuuta 2015

Lainattuja lauseita rakkaudesta

Rakkaudesta kertovat laulut voidaan jakaa kahteen tyyppiin. Lauluihin rakastamisesta tai lauluihin jotka kertovat rakastamisen vaikeudesta.

Miksi niin on? 

Kysymys jota olen pohtinut lapsesta lähtien. Tarkemmin sanottuna siitä lähtien kun kuulin lapsena Ahti Lammen "Elämän valttikortit" radiosta. Laulu jota pidetään suomalaisen melankolian huippuhetkenä. Muistan kuinka ihmettelin, että mihin ne valttikortit voi kadottaa jos ne kerran ovat jo kädessä.  Muutaman kerran elämässä mokanneena ja rakkauteen pettyneenä olen oppinut sen mitä en lapsena vielä ymmärtänyt : elämän valttikortit saattavat oikeasti kadota vaikka ne olisivat tukevasti kädessä. Elämän korttipeli kun on usein vähän epäreilu eikä lainkaan omissa käsissä.

Rakkaulaulut eivät ole mikään uusi ilmiö. Psalmista kirjoitti jo tuhansia vuosia sitten rakkauslaulun. Se löytyy Psalmista 45. Kannattaa lukaista, siinä on kaunista lyriikkaa. Syy miksi rakkaudesta on aina laulettu on se, että rakkaus on yhtä vanha kuin ihmiskunta itse. Rakkaus on antanut ihmiskunnalle toivoa ja sen vuoksi on tehty suuria ja välillä tyhmiä tekoja. Rakkautta on osoitettu väärille kohteille ja ihmisille, aikaajoin saatu vastarakkautta ja toisaalta ei.

Kukapa ei muistaisi sitä aikaa jolloin ensimmäisen kerran vastakkainen sukupuoli alkoi näyttämään puoleensavetävältä. Sitä hetkeä kun ymmärsi, että tuo naapuripulpetin tyttö onkin kaunis.

Laulun tekijät ovat kaikki kokeneet samoja tunteita ja siksi kai lauluja tekevät. Tai sitten he vain tietävät, että rakkaus myy.

Monesti laulut vaan kertovat pettymyksistä rakkauden alueella. Joskus niin ettemme ymmärrä niiden olevan sellaisia. Olisin esimerkiksi itse voinut hyvin tanssia slowarina Pasi Vainionperän "Rakkaudessa Suuria" laulun tahdissa ennenkuin tarkemmin kuuntelin sen sanoja. Nopeasti kuunneltuna se kuullostaa kauniille balladille rakkaudesta. Sanoja kuunnellessa huomaa kuitenkin laulun kertovan avioerosta ja pettymyksestä rakkauteen. "Me oltiin rakkaudessa suuria ja kellot meille soi..." siis mennyt aikamuoto.

Toinen samankaltainen laulu on Yön "Rakkaus on lumivalkoinen". Sekin kuullostaa äkkiseltään kauniille rakkauslaululle. Oikeasti sekin kertoo pettymyksestä rakkauteen. "Yhden hetken rakkaus on lumivalkoinen". Jostain luin sen kertovan itsemurhasta. Kovin kaukana siis ollaan täydellisestä rakkaudesta.

Kauneimpana lyriikkana rakkaudesta pidän Matin ja Tepon tekstiä : "Minä rakastan sua, yhä totta se on tänään, mutta enemmän,  enemmän se tarkoittaa". Siihen on jotenkin saatu tiivistettyä muutamaan sanaan kestävän rakkauden resepti. Rakkauden täytyy vahvistua vuosien myötä. Ilman mitään harmaan sävyjä.

Olkoon kornia tai ei niin siinä on täydellinen slowari jota voisin tanssia (jos osaisin).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti