tiistai 15. syyskuuta 2015

Lukutaito vai medialukutaito?

Suomi ja muut maat joissa on hyvä peruskoulu tunnetaan hyvästä lukutaitoprosentista. Suomessa se lienee lähellä sataa. Meille tuntuu lähes itsestäänselvälle se että jokainen tapaamamme ihminen osaa lukea. Lukea yleensä osaa jokainen vaikkei kovin pitkää tekstiä osaisi kirjoittaa. Siinä tulee eroja kuinka hyvin lukija ymmärtää lukemaansa. 

Yritin kerran lukea lääkäreille suunnattua aikakauslehteä. Osasin kyllä lukea tekstin, mutta en ymmärtänyt yhtään mistä siinä puhuttiin. Monella alalla ammattikieli ei aukea muille kuin alan ihmisille ja siksi taisi olla postimiehelle vaikeaa lukea lääkäreille suunnattua lehteä.

Lukutaito muuttuu vielä haastavammaksi kun siihen lisätään sana media. Median lukutaito on jo aivan eri asia. Wikipedia määrittelee medialukutaidon näin : 

"Medialukutaito on kyky lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Medialukutaito on siten tavallista lukutaitoa laajempi taito. Siihen kuuluu myös taito käyttää asianmukaisia laitteita. Kriittinen medialukutaito painottaa taitoja, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja median esitystapoja tulkiten."


Aika hyvä määritelmä minusta. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että hetken miettii luettuaan uutisen . Ei usko sitä sellaisenaan heti vaan miettii kuka sen julkaisi, mistä hän oli saanut tietonsa,  onko uutisen tuottaja luetettava palveleeko uutinen hänen tarkoitusperiä. Olen pitkän aikaa hämmästellyt kuinka kritiikittömästi monet uskovat mitä tahansa julkaistua asiaa josta he vaan saattavat pitää.

Pakolaisvirta on hyvä esimerkki. Siihen liittyviä "uutisia" julkaistaan päivittäin. Osa niistä on niin selkeästi vääristeltyjä ettei voi kuin nauraa. Eniten hilpeyttä herätti "uutinen" jonka mukaan pääministeri saa 30000€/kk vuokraamalla talonsa pakolaisille. Varsin moni talonomistaja innostuisi tuollaisesta mahdollisuudesta.  Vajaan 400000 €:n vuosituotto talosta kuullostaisi lottovoitolta.


Toisaalta taas välillä uutisoidaan ettei suurista pakolaisvirroista Suomeen ole mitään haittaa. Realismia on kuitenkin, että isoon joukkoon ihmisiä mahtuu epärehellisiä ja rikoksiin syyllistyviä. Niin on joka maassa. Se ei katso kansallisuutta.Medialukutaito on kovin tärkeää, koska medioiden seuraaminen on usein ainoa keino saada jonkinlainen kuva tapahtumista. Nyt esimerkiksi jokainen media syytää uutisia Suomen taloustilanteesta. Jos seuraat pelkästään vaikka Kauppalehden julkaisuja saat asiasta varsin erilaisen kuvan kuin vaikka seuraamalla Demari lehden julkaisemaa informaatiota.

 Kadun mieheltä jos kysyt niin ainoa mistä kaikki ovat samaa mieltä on että jotain pitäisi tehdä. Kunhan ei vaan minulta mitään viedä. Usein käytetään vertailuna ettei kotitalouskaan voi elää vuosia velaksi. Nyt on Suomessa niin tehty valtiona. Onko se ollut väärin? Historia sen luultavasti todistaa,  mutta valtiontalous on erilainen kuin yksityistalouden. 

Valtion taloutta voisi verrata siihen, että kotitalous tietäisi varmasti saavansa viiden vuoden päästä ison perinnön. Silloin voisi elää velaksi ja maksaa velat perinnöllä. Talouskasvu on valtion "perintö". Sen alkaessa valtionvelka kutistuu nopeasti ja siksi laskukaudella voi elää velaksi. Nyt on vain ongelma se, että laskua on kestänyt pitkään ja kasvu ei ole alkanut.


Kolmas usein mediassa esillä oleva termi on eläkepommi. Sillä tarkoitetaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja siitä aiheutuvia ongelmia. Sehän on totta. Suomen suurin ikäluokka, 1945 syntyneet täyttävät tänä vuonna 70. Suuri osa tässä kuussa. Miksi on niin? Miehet palasivat sodasta 1944 loppuvuonna ja siitä on helppo laskea yhdeksän kuukautta eteenpäin. 

Mediassa eläkepommin varjoon on jäänyt se asia, että suurten ikäluokkien saapuminen eläkeikään tiedettiin jo järjestelmää suunniteltaessa. Olivathan he jo silloin olemassa. Tiedossa on myös se, että heidän jälkeen ikäluokat pienenivät huomattavasti. Eläkejärjestelmään tulee siis hetkeksi piikki ja sen jälkeen tilanne tasaantuu.

En väitä, että minun näkemykset ovat oikeat, mutta yritin havainnollistaa medialukutaidon merkitystä. Aina se isolla fontilla kirjoitettu pääotsake ei kerrokaan totuutta asiasta. Eikä jokaista kohu-uutista kannata linkittää someen. Pahimmillaan teet itsesi vitsiksi levittämällä tietoja jotka eivät pidä paikkaansa.

Siihen olen sortunut itsekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti