Tapasin muutama vuosi sitten miehen joka kertoi matkastaan Tallinnaan. Hän ei ollut ilmeisesti kovinkaan kokenut matkailija. Kertoi tulleensa ryöstetyksi yöllä ravintolassa. Pankkikortiltaan oli nostettu tuhansia euroja sen oltuaan hetken kadoksissa. Kauhistelin moista rikosta ja olin kovin pahoillaan hänen joutumisesta ryöstäjän uhriksi. Hetken päästä hän kysyi mahtoiko olla vähän tyhmä koska hän oli pankkikorttiinsa kirjoittanut sen tunnusluvun tussilla. Naurahdin ja totesin : "Kyllä sinä vähän tyhmä olit"
Varmasti te olette samaa mieltä siitä kuinka tyhmää on kirjoittaa tunnusluku pankkikorttiin? Siitä on varoitettu vuosikymmenten ajan. Siitä huolimatta kuulemma sitä aika ajoin näkee. Rikoksen teki kuitenkin se joka käytti toisen korttia, ei kortin omistaja.
Minua on vaivannut viime aikoina esiintynyt keskustelu josta saa sellaisen kuvan ettei rikoksen uhrilla ole mitään osuutta rikokseen. Ei tietenkään ole itse rikokseen, mutta normaali varovaisuus tuntuu unohtuvan monelta. On kyllä oikeasti niin, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen joutuuko rikoksen uhriksi.
Joulukuun Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kirjoitus toimittajasta joka oli joutunut taidokkaan huijauksen uhriksi ja menettänyt kymmeniä tuhansia euroja. Huijarit ovat taitavia ja osaavat asiansa. Sitä en kiellä. Toimittajan huijaus oli kuitenkin alkanut kadulta jossa hän oli tavannut naisen ja oli lähtenyt naisen asunnolle kahville kertoakseen tilanteestaan. Rahansiirto oli epäonnistunut ja sen johdosta toimittajan rahat olivat jääneet matkalle. Nainen lupasi auttaa toimittajaa jos saisi 200 dollaria kuluihin.
En ymmärrä miten tämmöinen voi onnistua.
Ulkomailla ja kotimaassa pätee aina sama sääntö: jos sinua lähestyy kadulla tuntematon ihminen niin parhaimmillaan hän yrittää myydä sinulle jotain. Pahimmillaan huijata tai varastaa sinulta jotain. Taitava huijari on ollut jos on saanut hetkessä vakuutettua, että juuri hän pystyy tekemään jotain rahansiirrolle.
Minua on kaksi kertaa yritetty huijata kadulla ja kerran ryöstetty. Huijaus yritykset olivat hieman kömpelöitä. Ensimmäisessä Vihdin Nummelassa englantia puhuva mies alkoi jutella minulle pankkiautomaatin lähellä. Idea oli sellainen, että hän halusi lahjoittaa minulle nahkatakkeja. Syynä oli niiden suuri määrä. Hän oli kuulemma kaupparatsu ja nyt palaamassa kotimaahansa eikä haluaisi maksaa ylipainomaksuja lentokoneessa. Huijaus oli siinä, että kaksi takkia oli ilmaisia mutta kolmas maksoi sitten melko paljon. Sen verran taitava kaveri oli, että vasta tässä kohdassa ymmärsin kyseessä olevan huijarin.
Toinen yritys tapahtui Kolumbian Bogotassa. Siellä mies pysäytti minut kadulla ja näytti kädessään olevia vihreitä jalokiviä. Kertoi myyvänsä niitä. Yritys oli aika kömpelö. Tuskin kukaan uskoisi parhaan paikan jalokivien ostoon olevan bogotalaisen kadun.
Omalla toiminnallaan siis voi vaikuttaa siihen joutuuko rikoksen uhriksi vai ei. Ei tietenkään aina mutta usein. Jos menee kello 3.30 taksitolpalle etuilemaan varmasti riski joutua pahoinpitelyn uhrinsi joutumisesta kasvaa. Uhria rikoksessa ei saa koskaan syyllistää, mutta peräänkuulutan kyllä maalaisjärkeä. Joitain paikkoja on vaan varottava esimerkiksi öisin. Tuntemattomien mukaan jatkoille lähteminen on aina riski. Olit sitten nainen tai mies.
Raiskaukset ovat aivan oma lukunsa. Rikoksena hirvittävä josta toipuminen kestää kauan. Jotenkin tuntuu, että keskustelussa menevät sekaisin naisten oikeudet ja rikoksilta suojautuminen. Jokaisella ihmisellä on oikeus pukeutua miten vaan tai kävellä kadulla koska vaan. Sitä ei tarvinne korostaa. Silti uskallan sanoa, että rikoksilta suojautuminen ulottuu myös raiskauksiin. Aivan samoin kuin ei ole järkevää mennä pohjanmaalla baariin aamuyöllä ja huutaa "Kaikki painijat ovat homoja" niin ei ole järkevää naisena kävellä yksin aamuyöllä pimeällä kadulla. Raiskaajat ovat aina jotenkin sairaita. Siksi heiltä on tärkeää suojautua. Normaali mies ei halua raiskata.
Korostan vielä, että rikoksessa syyllinen on aina tekijä eikä uhri. En sitä koita muuttaa, mutta kehotan jokaista varautumaan siihen miten voisi välttää ettei joutuisi rikoksen uhriksi. Aivan kuin me suljemme kotimme oven sieltä poistuessa tai lukitsemme auton ovet pysäköityämme sen niin on tarpeen muillakin alueilla miettiä kuinka voisi välttää joutumista rikoksen uhriksi.
Ps.muurahaisia ei vahingoitettu tätä blogia kirjoittaessa.
Varmasti te olette samaa mieltä siitä kuinka tyhmää on kirjoittaa tunnusluku pankkikorttiin? Siitä on varoitettu vuosikymmenten ajan. Siitä huolimatta kuulemma sitä aika ajoin näkee. Rikoksen teki kuitenkin se joka käytti toisen korttia, ei kortin omistaja.
Minua on vaivannut viime aikoina esiintynyt keskustelu josta saa sellaisen kuvan ettei rikoksen uhrilla ole mitään osuutta rikokseen. Ei tietenkään ole itse rikokseen, mutta normaali varovaisuus tuntuu unohtuvan monelta. On kyllä oikeasti niin, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen joutuuko rikoksen uhriksi.
Joulukuun Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kirjoitus toimittajasta joka oli joutunut taidokkaan huijauksen uhriksi ja menettänyt kymmeniä tuhansia euroja. Huijarit ovat taitavia ja osaavat asiansa. Sitä en kiellä. Toimittajan huijaus oli kuitenkin alkanut kadulta jossa hän oli tavannut naisen ja oli lähtenyt naisen asunnolle kahville kertoakseen tilanteestaan. Rahansiirto oli epäonnistunut ja sen johdosta toimittajan rahat olivat jääneet matkalle. Nainen lupasi auttaa toimittajaa jos saisi 200 dollaria kuluihin.
En ymmärrä miten tämmöinen voi onnistua.
Ulkomailla ja kotimaassa pätee aina sama sääntö: jos sinua lähestyy kadulla tuntematon ihminen niin parhaimmillaan hän yrittää myydä sinulle jotain. Pahimmillaan huijata tai varastaa sinulta jotain. Taitava huijari on ollut jos on saanut hetkessä vakuutettua, että juuri hän pystyy tekemään jotain rahansiirrolle.
Minua on kaksi kertaa yritetty huijata kadulla ja kerran ryöstetty. Huijaus yritykset olivat hieman kömpelöitä. Ensimmäisessä Vihdin Nummelassa englantia puhuva mies alkoi jutella minulle pankkiautomaatin lähellä. Idea oli sellainen, että hän halusi lahjoittaa minulle nahkatakkeja. Syynä oli niiden suuri määrä. Hän oli kuulemma kaupparatsu ja nyt palaamassa kotimaahansa eikä haluaisi maksaa ylipainomaksuja lentokoneessa. Huijaus oli siinä, että kaksi takkia oli ilmaisia mutta kolmas maksoi sitten melko paljon. Sen verran taitava kaveri oli, että vasta tässä kohdassa ymmärsin kyseessä olevan huijarin.
Toinen yritys tapahtui Kolumbian Bogotassa. Siellä mies pysäytti minut kadulla ja näytti kädessään olevia vihreitä jalokiviä. Kertoi myyvänsä niitä. Yritys oli aika kömpelö. Tuskin kukaan uskoisi parhaan paikan jalokivien ostoon olevan bogotalaisen kadun.
Omalla toiminnallaan siis voi vaikuttaa siihen joutuuko rikoksen uhriksi vai ei. Ei tietenkään aina mutta usein. Jos menee kello 3.30 taksitolpalle etuilemaan varmasti riski joutua pahoinpitelyn uhrinsi joutumisesta kasvaa. Uhria rikoksessa ei saa koskaan syyllistää, mutta peräänkuulutan kyllä maalaisjärkeä. Joitain paikkoja on vaan varottava esimerkiksi öisin. Tuntemattomien mukaan jatkoille lähteminen on aina riski. Olit sitten nainen tai mies.
Raiskaukset ovat aivan oma lukunsa. Rikoksena hirvittävä josta toipuminen kestää kauan. Jotenkin tuntuu, että keskustelussa menevät sekaisin naisten oikeudet ja rikoksilta suojautuminen. Jokaisella ihmisellä on oikeus pukeutua miten vaan tai kävellä kadulla koska vaan. Sitä ei tarvinne korostaa. Silti uskallan sanoa, että rikoksilta suojautuminen ulottuu myös raiskauksiin. Aivan samoin kuin ei ole järkevää mennä pohjanmaalla baariin aamuyöllä ja huutaa "Kaikki painijat ovat homoja" niin ei ole järkevää naisena kävellä yksin aamuyöllä pimeällä kadulla. Raiskaajat ovat aina jotenkin sairaita. Siksi heiltä on tärkeää suojautua. Normaali mies ei halua raiskata.
Korostan vielä, että rikoksessa syyllinen on aina tekijä eikä uhri. En sitä koita muuttaa, mutta kehotan jokaista varautumaan siihen miten voisi välttää ettei joutuisi rikoksen uhriksi. Aivan kuin me suljemme kotimme oven sieltä poistuessa tai lukitsemme auton ovet pysäköityämme sen niin on tarpeen muillakin alueilla miettiä kuinka voisi välttää joutumista rikoksen uhriksi.
Ps.muurahaisia ei vahingoitettu tätä blogia kirjoittaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti