On muutama aihe, josta on kirjoitettu lukemattomia kertoja. Kirjoitettu aikanaan lehtiin, nykyään nettiin, välillä blogiin ja usein myös vlogiin.
Yhteen sellaiseen päätin tarttua minäkin. Nimittäin miehen ja naisen eroihin. Kyllä, jos olet lukenut tekstejäni tiedät ,että olen tätä aihetta ennenkin käsitellyt. Jatka silti lukemista, nyt on uutta kerrottavaa.
Avioiduin alkuvuodesta ja minun onnekseni rakas vaimoni pitää myös matkailusta. Muutaman reissun olemme jo ehtineet tehdä. Häämatkakin suuntautui Madridiin, jossa vietimme oikein miellyttävän viikonlopun. Lisäksi olemme talven aikana piipahtaneet Tukholmassa, Tallinnassa ja Berliinissä. Loppuvuodeksi on muutama muu kohde jo varattu.
Täytyy sanoa kyllä, että on naisen kanssa varsin erilaista matkustaa kuin kaverin tai oman pojan kanssa. Erilaisuus lähtee jo matkan suunnittelusta. Siinä oli hieman opettelua. Tukholman ristelylle olin totutusti ottamassa perinteistä neljän hengen hyttiä kerrosvuoteineen. Varaus oli jo maksuvaiheessa vaimon sanoessa "Tietenkään me emme missään kerrossängyssä matkusta". "Sehän on selvä" sanoin ja klikkasin "peru varaus" kohtaa ja aloin etsimään parempaa hyttiä.
Matkan ostamisen jälkeen tulee seuraava tilanne mitä ei miehen kanssa matkustaessa tule. Osa jo arvaakin mistä on kyse. "Kauhea stressi! En tiedä mitä otan mukaani ja ei minulla kyllä mitään sopivia vaatteita olekaan". Tilanne joka huvittaa jokaista aviomiestä. Naiselle tilanne on täyttä totta. Asiaan ei vaikuta mitenkään se ettei maailmassa liene montaa naista kenen vaatekaapista ei löydy mitään päällepantavaa.
Itse reissun päällä eroavaisuudet jatkuvat. Hotellihuoneesta ulos lähteminen ei käykään kuin miesporukalla. Silloin riittää vain takin ja kenkien päälle laittaminen jonka jälkeen ollaan valmiita. Meilläkin Berliinissä kävi juuri tämä tyypillinen tilanne. Kysyin vaimolta "Lähdetäänkö katsomaan kaupunkia?" "Lähdetään vaan" Olin jo lähes ovella, kun hän jatkoi "Pitää vähän meikata ". Silloin käännyin takaisin ja sanoin "Eihän tässä kiire ole, otan vielä yhden oluen odotellessani ".
Naiset kiinittävät myös huomionsa eri asioihin. "Tämä kaupunki on ruma" sanoi vaimoni Berliinistä. Katselin tarkemmin ympärilleni ja totesin saman. Asia mihin en ollut kiinnittänyt mitään huomiota aiemmilla vierailuilla tuohon kaupunkiin.
On se kuitenkin melko mukavaa matkustaa vaimon kanssa. Kauniiden kaupunkien kaduilla käsi kädessä kulkeminen ja se, että hotellihuoneelle on muutakin käyttöä kuin nukkuminen tekee matkasta erilaisen ja mielyttävämmän.
Hienoja matkoja olen tehnyt poikani ja monien ystävieni kanssa. Nyt vaimon kanssa matkustaessa matkailuun tulee aivan uusia sävyjä.
Ehkä niitä vaaleanpunaisia.
Yhteen sellaiseen päätin tarttua minäkin. Nimittäin miehen ja naisen eroihin. Kyllä, jos olet lukenut tekstejäni tiedät ,että olen tätä aihetta ennenkin käsitellyt. Jatka silti lukemista, nyt on uutta kerrottavaa.
Avioiduin alkuvuodesta ja minun onnekseni rakas vaimoni pitää myös matkailusta. Muutaman reissun olemme jo ehtineet tehdä. Häämatkakin suuntautui Madridiin, jossa vietimme oikein miellyttävän viikonlopun. Lisäksi olemme talven aikana piipahtaneet Tukholmassa, Tallinnassa ja Berliinissä. Loppuvuodeksi on muutama muu kohde jo varattu.
Täytyy sanoa kyllä, että on naisen kanssa varsin erilaista matkustaa kuin kaverin tai oman pojan kanssa. Erilaisuus lähtee jo matkan suunnittelusta. Siinä oli hieman opettelua. Tukholman ristelylle olin totutusti ottamassa perinteistä neljän hengen hyttiä kerrosvuoteineen. Varaus oli jo maksuvaiheessa vaimon sanoessa "Tietenkään me emme missään kerrossängyssä matkusta". "Sehän on selvä" sanoin ja klikkasin "peru varaus" kohtaa ja aloin etsimään parempaa hyttiä.
Matkan ostamisen jälkeen tulee seuraava tilanne mitä ei miehen kanssa matkustaessa tule. Osa jo arvaakin mistä on kyse. "Kauhea stressi! En tiedä mitä otan mukaani ja ei minulla kyllä mitään sopivia vaatteita olekaan". Tilanne joka huvittaa jokaista aviomiestä. Naiselle tilanne on täyttä totta. Asiaan ei vaikuta mitenkään se ettei maailmassa liene montaa naista kenen vaatekaapista ei löydy mitään päällepantavaa.
Itse reissun päällä eroavaisuudet jatkuvat. Hotellihuoneesta ulos lähteminen ei käykään kuin miesporukalla. Silloin riittää vain takin ja kenkien päälle laittaminen jonka jälkeen ollaan valmiita. Meilläkin Berliinissä kävi juuri tämä tyypillinen tilanne. Kysyin vaimolta "Lähdetäänkö katsomaan kaupunkia?" "Lähdetään vaan" Olin jo lähes ovella, kun hän jatkoi "Pitää vähän meikata ". Silloin käännyin takaisin ja sanoin "Eihän tässä kiire ole, otan vielä yhden oluen odotellessani ".
Naiset kiinittävät myös huomionsa eri asioihin. "Tämä kaupunki on ruma" sanoi vaimoni Berliinistä. Katselin tarkemmin ympärilleni ja totesin saman. Asia mihin en ollut kiinnittänyt mitään huomiota aiemmilla vierailuilla tuohon kaupunkiin.
On se kuitenkin melko mukavaa matkustaa vaimon kanssa. Kauniiden kaupunkien kaduilla käsi kädessä kulkeminen ja se, että hotellihuoneelle on muutakin käyttöä kuin nukkuminen tekee matkasta erilaisen ja mielyttävämmän.
Hienoja matkoja olen tehnyt poikani ja monien ystävieni kanssa. Nyt vaimon kanssa matkustaessa matkailuun tulee aivan uusia sävyjä.
Ehkä niitä vaaleanpunaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti