Monilla matkoilla tarvitaan taksia..

Tämä tekstini  julkaistiin tänään Länsi-Uusimaa lehdessä syyskuussa 2012
Tavataan taksitolpalla

Viime viikkoina tämän lehden palstoilla on vellonut keskustelu Lohjan takseista. Olen huvittuneena seurannut käytyä keskustelua, koska minusta on hauska huomata kuinka paljon tunteita yksi ammattiryhmä voi herättää.

Haluan siksi kertoa taksipalveluista myös näin kuljettajan näkökulmasta. Uskon sen valaisevan monelle lukijalle mistä on kyse.

Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia taksin käyttäjiä! Ilman teitä koko ala olisi turha, tehän palvelun maksatte. Teitä asiakkaita on monenlaisia ja teistä 99% on mukavia. Se yksi prosentti teistä on sitten "haastavia" asiakkaita jotka koettelevat kuljettajan ammattitaitoa asiakaspalvelun suhteen. Jokainen asiakaspalvelutyötä tekevä tietää tuon faktan: aina on asiakkaita jotka ovat tyytymättömiä tuotteeseen tai palveluun vaikkei siinä olisi palvelun tuottajan mielestä mitään vikaa.

Minua kuljettajana alassa kiehtoo juuri asiakkaiden erilaisuus, kyydissä on ollut ns.elämän koko kirjo: vastasyntyneestä vaariin, johtajasta työttömään jne. Tuo erilaisuus tekee  myös asiakaspalvelusta mutkikasta. Miten kohdata peräkkäin syöpähoidoista tuleva asiakas, joka on juuri kuullut hoitojen olevan tuloksettomia ja seuraavana kyydissä oleva nuorten iloinen seurue juhlimassa ystävänsä ṕolttareita? Molemmille pitäisi taksimatkasta tehdä onnistunut. Siinä on haaste, koska monet asiakkaat haluavat puhua kuljettajan kanssa. On välillä vaikeaa vaihtaa edelläkuvatun tapaisesti tunnelmasta toiseen.

En kiistä etteikö viime viikkojen aikana kerrotut palvelun puutteet olisi olleet totta. Pyydän anteeksi kaikilta Lohjan takseihin pettyneiltä koko ammattiryhmän puolesta. Meissäkin on puutteita, mutta uskallan silti sanoa hyvän asiakaspalvelun olevan jokaiselle taksille asia jota he pitävät tärkeänä. Joskus vaan sattuu kuljettajallekin huono päivä tai sitten ne kuuluisat kemiat eivät kohtaa. Uskon kuitenkin suurimman osan asiakkaista (varsinkin taksia usein käyttävistä) olevan tyytyväisiä Lohjan takseihin. Tavoitteena tulee tietysti olla jokaisen asiakkaan tyytyväisyys ja sen eteen täytyy tehdä työtä edelleen.

Ruuhka-aikoina taksia on vaikea saada, se on ikävä kyllä totta. Tosiasiassa kuitenkin aivan mahdottomia ruuhkia on melko harvoin. Lohjalla muutama viikonloppu ilta vuodessa (pikkujoulukautena tai esim.Rantajamien aikaan) Jossakin tekstarissa kaipailtiin Ruotsin mallin mukaista alan vapauttamista. Jokainen alaa tunteva tietää, että juuri siellä ilmitulleet ongelmat ovat hidastaneet Suomen taksialan vapauttamista. Ruotsissa hinnoittelu meni aivan villiksi vapauttamisen jälkeen. Haluammeko oikeasti Suomeen tuon etelän maista tutuksi tulleen tavan, että taksimatkan hinta pitää sopia etukäteen? Entä se tilanne, kun tulet väsyneenä ravintolasta ja näet taksin oven edessä...hyppäät siihen ja Virkkalassa kuski sanoo: "Tämä maksaa sitten 100€" Näinhän se menee monessa maassa.

Joten käyttäkää taksia, lähtekää kokeilemaan miten me Lohjalla oikeasti toimimme! Mikäli ette olet tyytyväisiä kuljettajan toimintaan niin ottakaa yhteyttä auton omistajaan tai Lohjan taksitarkastajaan.

Tolpalla nähdään ja koitetaan hymyillä toisillemme!

Vaan mitä se on se kuldyyri....

Me noin nelikymppiset muistamme sen valistuksen jota saimme kouluaikoina. Monelle meistä on tuttuja lauseet "popsi popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa", "Hyvät tavat kaunistavat" jne. Niitä meille toistettiin julisteissa ja tietoiskuissa. Ilmeisen tehokkaasti, koska tuskin olen ainoa joka ne vieläkin muistaa. Monia niistä voisi käyttää tänäkin päivänä.

 Yhtä ei voisi käyttää.

"Suosi suomalaista" lause kuullostaa tämän päivän kielessä kannanotolle. Viittaa lähinnä ulkomaalaisvihaan. Kyseinen lause tarkoittettiin aikanaan kannustamaan ihmisiä valitsemaan mieluiten suomalaisen tuotteen ulkomaalaisen sijasta. Ajatuksena oli tukea kotimaista tuotantoa. Sinänsä ihan hyvä tavoite, mutta nyt vastaava kampanja jäisi toteuttamatta.

Maailmalla matkanneena olen kaikkialla pannut merkille yhden eron Suomeen nähden. Kaikissa maissa on monikulttuurisuutta. Ravintoloita löytyy suuremmista kaupungeista joka makuun: on kreikkalaisia,  italialaisia, pikaruokaa jne. Erona Suomeen on se, että maailmalla maan oma kulttuuri on vahvasti esillä ravintoloissa. Espanjassa espanjalainen, Italiassa italialainen,  USA :ssa sikäläinen jne.  Suomesta on vaikea löytää ravintolaa joka olisi puhtaasti "suomalainen". En oikein tiedä millainen se edes olisi. Kaupungit ovat täynnä turkkilaisia, italialaisia, kiinalaisia yms ravintoloita. En missään nimessä vastusta niitä enkä halua niitä poistaa. Ajatus on vaan se, että meiltä puuttuu positiivinen ylpeys omasta kulttuurista. Eikä se tarkoita muiden kulttuurien vähättelyä tai vihaamista. Aito monikulttuurisuus merkitsee sitä, että ymmärretään kulttuurien olevan rikkaus ja samalla arvostetaan omaa kulttuuria. Mitä me teemme jos joku kysyy mikä on parasta Suomessa? "Helsinki-Vantaan lentokenttä!" Hieman karrikoitua, mutta usein me emme näe mitään hyvää kulttuurissamme.

Oma elämänkatsomukseni on lähinnä pragmaattinen. Ketään ihmistä ei saa tuomita ihonvärin ja kansallisuuden perusteella. Ihmiset ovat aina ihmisiä. On tunnustettava, että suurin osa ihmisistä on suhteellisen rehellisiä. Kaikkiin kansoihin mahtuu epärehellisiä ja niitä jotka käyttävät hyväkseen yhteiskunnan tukia. Sellaisia löytyy maahanmuuttajista ja maassa aina asuneista. Ei ole siksi syytä nostaa mitään kansakuntaa toisen yläpuolelle, tai toista alapuolelle.

Siksi minua on jopa hymyilyttänyt Suomessa käyty keskustelu monikulttuurisuus teemasta. Englanninkielellä kerrotaan kuinka tärkeänä pidetään suomalaista kulttuuria. Ihmiset vaahtoavat aiheesta puolesta ja vastaan. Suomi on ollut monikulttuurinen aina. Aina ihmisillä on ollut erilaisia arvoja ja asenteita. Joku uskoo Jumalaan, toinen ei usko. Joku pitää tärkeänä työntekijöiden etua, joku yrittäjien.

Eihän se ole koskaan ongelma, että ollaan ylpeitä omasta kulttuurista tai se, että uskotaan johonkin vaan se, että aletaan vihaamaan eri tavalla ajattelevia. Se johtaa ongelmiin. Kun aletaan vastustamaan erilaisuutta jopa väkivalloin.

Kulttuuri on rikkautta, niin meidän kuin muidenkin.

Alkoikin tehdä mieli kunnon pastaa al dente...